Pikk-kadun pohjoispäätä turvaavat linnoitukset ovat nykyisin Viron merenkulkumuseon koti.
Keskiaikainen Suuri rantaportti ja Paksun Margareetan torni on rakennettu puolustamaan kaupunkia meren puolelta, mutta myös tekemään vaikutus mereltä saapuviin vieraisiin.
Nykyään Paksun Margareetan torni tarjoaa tilat Viron merenkulkumuseolle, joka puolestaan kertoo seikkaperäisesti virolaisen merenkulun historiasta. Esillä on mm. neoliittisen kauden kalastusvälineitä, vanha sukelluspuku ja jopa kokonainen kajuutta 1950-luvun troolarista. Laaja museo käsittää historiallisen tornin neljä kerrosta.
Pääset myös tornin katolle, josta avautuu postikorttimaisema sekä satamaan että vanhaankaupunkiin.
Virun porttien ohella Suuri rantaportti on jäljellä niistä kuudesta portista, jotka keskiajalla säätelivät kaupunkiin pääsyä. Tämä Pikk-kadun päädyn portti on peräisin 1300-luvulta, mutta se rakennettiin uudestaan 1500-luvun alussa ja silloin lisättiin myös Paksun Margareetan tykkitorni. Vuosina 1511–30 rakennettu jykevä, pyöreä torni on halkaisijaltaan 25 metriä. Korkeutta sillä on noin 20 metriä ja seinät ovat jopa viiden metrin paksuiset.
Paksun Margareetan nimen alkuperä on mysteeri. Joidenkin teorioiden mukaan nimi tulee tornin suurista tykeistä, kun taas toiset väittävät, että tornissa olisi joskus työskennellyt samanniminen keittäjätär.
Niin tai näin, torni on palvellut kaupunkia useissa tehtävissä. Sitä on käytetty ruutivarastona, asevarastona ja vankilana.