1900-luvun alussa Tallinna kasvoi nopeasti ja kaupungissa rakennettiin ahkerasti. Usein järjestettiin myös arkkitehtuurikilpailuja, joihin nuoret suomalaiset arkkitehditkin osallistuivat mielellään. Arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren & Saarinen suunnitteli vuonna 1905 valmistuneen näyttävän Lutherin vaneritehtaan työläisten klubirakennuksen (Vana-Lõuna 37). Arkkitehtikolmikon yhteistyön hajottua sekä Eliel Saarinen että Armas Lindgren suunnittelivat ahkerasti rakennuksia sekä Tallinnaan että Tarttoon.
Yksi Tallinnan ehdottomia maamerkkejä on Estonia-teatteri (1910–1913), jonka arkkitehtuurikipailun voitti suomalaiskaksikko Armas Lindgren ja Wivi Lönn. Toisin kuin yleensä arvellaan, niin Lindgren vastasi lähinnä sisätilojen suunnittelusta, jotka nykyisin on palautettu mahdollisimman lähelle alkuperäistä asuaan. Rakennuksen ulkoasu hieman muuttui sodanjälkeisissä kunnostustöissä.
Tunnetuin Eliel Saarisen suunnittelema rakennus Talinnassa on Krediidipank (Luottopankki) eli nykyinen Viron kulttuuriministeriön talo (Pärnu mnt 10). Tämä yleisesti Tallinnassa nimellä Saarineni Maja tunnettu rakennus valmistui vuonna 1912. Kannattaa kiinnittää huomiota sokkelikerroksen rakennusmaterialina käytettyyn suomalaiseen graniittiin ja rakennuksen keskellä oleviin komeisiin portaisiin, joita pitkin pääsee ylös ihailemaan näyttävää sisäpihaa. Toinen Saarisen suunnittelema rakennus samalta ajalta on Friedrich Akelin silmäklinikka ja asuintalo (Roosikrantsi 10).
Todellisuudessa noina samoina vuosina Eliel Saarisella oli vielä paljon suurisuuntaisemmat suunnitelmat Tallinnan suhteen: 1912 valmistui hänen suunnitelmansa Tallinnan uudeksi raatihuoneeksi ja seuraavana vuonna Suur-Tallinnan asemakaavan suunnitelma. Näistä kumpikaan ei toteutunut. Useat asiantuntijat pitävät Saarisen suunnittelemana myös Mere puiestee –kadun alussa seisovaa, kaunista, kulmatornin koristamaa, vuosina 1910–1911 rakennettua punatiilistä taloa (Mere pst 4).
Samalta aikakaudelta Tallinnassa on vielä yksi suomalaisen arkkitehdin eli Bertel Liljequistin suunnittelema rakennus. Valitettavasti Seewaldin hermoparantolan kerhohuone (1912) ei ole kaikkien ihailtavissa.