Maailman tunnetuimman ja mahtavimman merikaupungin historia tarjoaa löytämisen iloa! Näyttely tarjoaa kuvan Venetsian tasavallan noususta, kukoistusajasta ja sitä seuranneesta taantumasta sekä kaupungin kamppailusta ympäristöongelmia ja massaturismia vastaan.
Näyttelyssä luodaan katsaus myös Venetsian ja Viron historiallisiin yhteyksiin 1900-luvun alusta aina nykypäivään asti.
Näyttely on avoinna 23.4.2023–7.1.2024.
Salmen kylän läheltä Saarenmaalta löydettiin 15 vuotta sitten kaksi viikinkien laivahautaa. Kävi nopeasti selväksi, että kyseessä on löytö, joka pakottaa meidät tarkastelemaan viikinkien aikakautta aivan uudessa valossa.
Salme on tämän hetken tietojen mukaan koko maailman vanhin viikinkien sotajoukon hautauspaikka. Ennen tätä löytöä ei ollut tietoa siitä, miten meriretkillä kuolleet sotamiehet haudattiin. Kiertävässä näyttelyssä pääsee tutustumaan 150 alkuperäiseen esineeseen, joita laitettiin hauta-antimina viikinkisotureiden mukaan, sillä uskomusten mukaan he jatkoivat elämäänsä Valhallassa.
Elokuvamuseon näyttely Gorikatyyri esittelee kattavasti Viron tuotteliaimman pilapiirtäjän Vello Agorin eli Gorin (1894–1944) tuotantoa hänen elämänsä eri vaiheista.
Näyttelyssä pääsee ensimmäistä kertaa näkemään kuvia Gorin henkilökohtaisista piirustusalbumeista. Gorin tuotantoa voi tarkastella rinnakkain Viron valtion käänteentekevien tapahtumien kanssa, jotka vaikuttivat suoraan myös hänen traagiseen kohtaloonsa, kuten tuhansien muidenkin virolaisten kohtaloon.
Näyttely on avoinna 4.2.–3.9.2023.
Näyttely esittelee arkkitehti ja taiteilija Aleksandr Wladowskyn suunnittelemia teoksia Tallinnassa. Esillä on sekä kaupunkikuvassa edelleen näkyviä kohteita että paperille jääneitä hankkeita. Wladowsky muutti Viroon 1900-luvun alussa, asui ensin Narvassa ja muutti sitten Tallinnaan. Hänen suunnitelmiensa mukaan rakennettiin useita rakennuksia useiden vuosikymmenten aikana Tallinnan eri alueille, Nõmmen ja Koplin alueista aina Kadriorgiin.
Näyttely on avoinna 5.4.2023–10.3.2024.
Italialaisen valokuvaajan Alessio Franconin näyttely vie katsojat Italian ja Ranskan Alppien korkeimmille huipuille ja esittelee kiehtovia hylättyjä paikkoja, joissa toisessa maailmansodassa taistelleet sotilaat kohtasivat jäätiköitä ja lumimyrskyjä. Nämä nykyään luonnon valtaamat ja vaikeapääsyiset paikat ovat tulvillaan sodan arpia, jotka muistuttavat meitä sotilaallisen konfliktin hinnasta.
Reportaasi on ollut esillä yhteensä 35 kertaa kuudessa Euroopan maassa Euroopan komission tuella.
Näyttely on avoinna 22.4.2023 asti.
Kiehtovassa virolaisten elämäntapaa esittelevässä näyttelyssä pääsee tutustumaan 1900-luvun alun Kalamajan ja Pohjois-Tallinnan talojen tapettikerroksien alta ja niiden välistä löytyneisiin esineisiin, joita omistajat ovat löytäneet remontin aikana ja luovuttaneet museolle.
Näyttely on avoinna 12.4.2023 alkaen toukokuuhun 2024 saakka.
Tanskan kulttuuri-instituutti Virossa, Latviassa ja Liettuassa sekä Viron historiallinen museo ovat koonneet yhteisnäyttelyn Julistenainen. Viron, Tanskan ja Kiinan ideologinen juliste, joka seuraa yllyttävän julistetaiteen kautta naisten oikeuksien kehitystä vuosina 1940–1980. Julisteissa paljastuvat sekä kolmen yhteiskunnan samankaltaisuudet että myös suuret erot.
Näyttely on avoinna 28.10.2022–21.5.2023.
Kalamajan museo avaa Asematorilla näyttelyn, jossa pääsee tutustumaan Kalamajan entisiltä ja nykyisiltä asukkailta kerättyihin resepteihin. Suurin osa resepteistä liittyy lämpimiin lapsuusmuistoihin ja keittiössä hääräävään isoäitiin, mutta esillä on myös varsin uusia Kalamajan reseptejä.
Näyttely avataan 1. helmikuuta 2023.
Näyttelyssä pääsee tutustumaan viime vuosisadan 60–80-lukujen hankkeisiin, joiden toteuttajina on itä- ja länsieurooppalaisia arkkitehteja, joiden tuotantoa leimaavat sodanjälkeisen teknologisen kehityksen innoittamat tulevaisuusennusteet ja paikoin jopa utopistiset fantasiat.
Näyttely on avoinna 20.1.–30.4.2023.
Snezhana von Büdingen-Dyban luomien muotovalokuvien kautta pääsee tutustumaan saksalaisen Sofie-tytön elämään pienessä Eilenstendtin kylässä, jossa hän asuu perheineen 1500-luvulta peräisin olevassa kartanossa. Valokuvanäyttely kuvaa nuorta tyttöä, jolla on Downin oireyhtymä, ja hänen arkeaan ylä- ja alamäkineen.
Näyttely on avoinna 3.3.–3.9.2023.
Näyttelyssä ovat edustettuina Suomen 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten merkittävät taidemaalarit Alvar Cawén, Väinö Kunnas, Jalmari Ruokokoski, Tyko Sallinen, Yrjö Ollila ja muut, jotka halusivat ilmaista taiteilijan sisäistä kokemusta ja subjektiivisia taiteellisia valintoja. Näyttely sijoittaa 1900-luvun alun suomalaistaiteilijoiden teokset laajempaan kontekstiin tekijöidensä tuotannossa ja suomalaisen taiteen modernistisissa virtauksissa.
Näyttely on avoinna 4.5.–20.8.2023
Näyttely esittelee ukrainalaista avantgardetaidetta 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä, ja vierailija pääsee tutustumaan tarkemmin Oleksandra Eksterin, David Burljukin ja Vasil Jermilovin teoksiin, joista useita uhkasi tuhoaminen 1940- ja 1950-luvuilla. Esillä on 110 teosta neljästä ukrainalaisesta museosta.
Näyttely on avoinna 8.4.–10.9.2023.
Virolaisten taiteilijoiden näyttelyssä pääsee tutustumaan metsä- ja luontomaisemiin sekä 1900-luvun eläinveistoksiin. Näyttelyssä on esillä Leili Muugan, Enn Põldroosin, Olga Terrin, Olav Maranin, Aili Vindin ja monien muiden taiteilijoiden teoksia. Näyttelyssä tarkastellaan metsää kulttuurisena ilmiönä myöhäisellä neuvostoajalla, jolloin aktivistivetoinen luonnonsuojeluliike alkoi nostaa päätään.
Näyttely on avoinna 24.3.–27.8.2023.
Uudelleen avatun Nigulisten museon pysyvässä näyttelyssä on esillä Sittowin luoma 1510-luvulla valmistunut Kärsimysalttari. Näyttelyn ajaksi Nigulisten museoon tuodaan Ruotsista Bollnäsin Pyhän suvun alttarikaappi, joka on valmistettu suunnilleen samaan aikaan myös Michel Sittowin työpajassa Tallinnassa. Näyttely avaa näiden kahden taideteoksen tarinaa ja merkityksiä, ja sen keskiössä ovat Michel Sittowin toiminta hänen kotikaupungissaan sekä Tallinna myöhäiskeskiaikaisena taidekeskuksena.
Näyttely on avoinna 4.5.–5.11.2023.
Näyttely etsii vastausta kysymykseen, mitä ajatella taiteen olemassaolon mahdollisuudesta ja tarpeellisuudesta ympäristökriisin aikakaudella. Näyttely keskittyy kolmelle akselille: Viron taidehistorian (uudelleen)käsitteleminen ekokriittisestä näkökulmasta, nykytaiteilijoiden, tutkijoiden ja museon yhteistyö ja vihreän siirtymän mahdollisuudet näyttelytoiminnassa ja museossa.
Näyttely on avoinna 5.5.–8.10.2023.
Virolaisen yrittäjän ja toimittajan Tiit Pruulin taidekokoelman pohjalta koottu näyttely tarjoaa läpileikkauksen merimaalauksista virolaisessa taiteessa 1800-luvun lopulta nykypäivään. Virolaiset ovat merikansaa, ja näyttelyn taideteoksissa on sekä klassisia merimaisemia että ihmisen ja meren kohtaamisesta kertovia aiheita, kuten merenkulkua, kalastajakyliä ja kalataloutta. Ensimmäistä kertaa laajemmalle yleisölle esiteltävässä taidekokoelmassa ovat edustettuina muun muassa taiteilijat Evald Okas, Eerik Haamer ja Kaljo Põllu.
Näyttely on avoinna 20.5.–15.10.2023.
Näyttelyssä pääsee tutustumaan virolaisten naisgraafikoiden tuotantoon 1960–1980-luvuilla. Näyttelyyn on kutsuttu aikamme esiintyviä taiteilijoita ottamaan kantaa naisgraafikoiden neuvostoajan perinnöstä nouseviin teemoihin.
Esitellyt taiteilijat: Vive Tolli, Marje Üksine, Mare Vint, Kaisa Puustak, Aili Vint, Marje Taska, Naima Neidre, Concordia Klar, Marju Mutsu, Silvi Liiva, Jette Loona Hermanis, Kaja Kann ja Keithy Kuuspu
Näyttely on avoinna 16.6.–5.11.2023.
Uni on yksi tärkeimmistä biologisista tarpeistamme. Terveysmuseon uninäyttelyllä pyritään arvostamaan unta fyysisen, henkisen ja emotionaalisen stressin lievittäjänä ja toimintakyvyn palauttajana. Näyttely auttaa ymmärtämään paremmin, mitä ihmiskehossa tapahtuu unen aikana ja miten unen laatua voidaan parantaa. Museossa esillä olevan näyttelyn lisäksi avataan myös kiehtova unien virtuaalinäyttely, jossa voi tutustua ihmisiltä kerättyihin uniin.
Näyttely on avoinna 14.4.2023–17.11.2024.